Vahingon sattuessa ensisijainen toimenpide on tehdä kattava vahinkokartoitus. Olipa kyseessä palovahinko, vesivahinko tai esimerkiksi hajuvahinko on tilanteen nopea arvioiminen ja oikeiden jatkotoimenpiteiden valitseminen ratkaisevan tärkeää. Tässä artikkelissa kerromme, miksi vahinkokartoitus on tärkeää, miten se yleensä toteutetaan ja kuinka vahinkojen korjaus ja saneeraus varmistavat turvallisen ja laadukkaan lopputuloksen.

Miksi vahinkokartoitus on tärkeää?

1. Turvallisuus ensin: Vahinkokohteen turvallisuuden varmistaminen on aina etusijalla. Ennen kartoituksen aloittamista, täytyy selvittää, onko rakenteissa, sähkölaitteissa tai muissa olosuhteissa tekijöitä, jotka muodostavat välittömän vaaran.
2. Oikeiden toimenpiteiden valinta: Vahingon laatu ja laajuus vaikuttavat korjaussuunnitelmaan. Vesivahinko vaatii usein rakenteiden kuivattamista ja mahdollisten mikrobivaurioiden korjaamista, kun taas palovahinko tarvitsee usein laajempia puhdistus ja korjaustoimenpiteitä. Hajuvahinko voi aiheutua esimerkiksi kuoleman seurauksena, kemikaaleista tai muista epäpuhtauksista, jotka edellyttävät erilaisia puhdistus ja hajunpoistokäsittelyjä.
3. Kustannusten hallinta: Hyvin toteutettu vahinkokartoitus auttaa arvioimaan korjaustöiden kustannukset realistisesti. Tämä on tärkeää sekä kiinteistön omistajalle että mahdolliselle vakuutusyhtiölle, jotta korjausprojekti pysyy suunnitellussa budjetissa.

Miten vahinkokartoitus toteutetaan?

1. Lähtötiedot: Jälkivahinkojen torjuntatöiden jälkeen laadittu hyvä JVT-raportti luo edellytykset onnistuneelle vahinkokartoitukselle. Jos JVT-raporttia ei ole, havainnollistavat valokuvat ja videot vahinkotapahtuman jälkeisistä vaiheista ovat tärkeitä lähtötietoja kartoittajalle. Kiinteistön päivitetyt rakennusasiakirjat antavat myös arvokasta tietoa ja nopeuttavat usein tutkimuksia.
2. Vahingon syy: Kartoituksen alkuvaiheessa selvitetään vahingon aiheuttaja ja syy vahingon aiheutumiseen. Joskus vahingon syy ei selviä kohdekartoituksen yhteydessä ja vahingonsyyn selvittämiseksi joudutaan tekemään erilaisia lisätutkimuksia. Vahinkomekanismi on vakuutusyhtiön korvauspäätöksen kannalta tärkeää. Jos syy ei ole tiedossa, ei vakuutusyhtiö voi tehdä korvauspäätöstä.
3. Rakenneavaukset ja -poraukset: Vahingot eivät aina ole näkyvissä paljaalla silmällä ja tarvittaessa rakenteita joudutaan avaamaan tai poraamaan niihin reikiä, joiden kautta rakennetta voidaan tutkia. Esimerkiksi vesivahinko voi levitä rakenteiden sisällä huomattavasti laajemmalle alueelle ja jos kartoitus perustuu vain pintojen aistinvaraiseen arviointiin, voi vaurioalue olla huomattavasti arvioitua suurempi. Palovahinko taas voi aiheuttaa piileviä hajuhaittoja, jotka ovat haastavia paikallistaa. Usein palotilanteessa rakenteiden huokoset avautuvat korkean lämpötilan seurauksena ja haju tunkeutuu palon aiheuttaman paineen vaikutuksesta rakenteiden sisälle.
4. Vaurioiden laajuuden selvittäminen: Vahingon laajuus pinnoilla, sekä rakenteissa arvioidaan aistinvaraisten havaintojen ja mittaustulosten perusteella. Vahingon vaikutusalueella olevat rakennetyypit sekä muut kustannuksiin vaikuttavat tekijät pyritään selvittämään kohdekartoituksen yhteydessä.
5. Raportti ja suositukset: Kun kartoitukseen liittyvät tutkimukset on tehty, tuloksista laaditaan raportti. Siinä arvioidaan vaurion aiheuttaja, laajuus, mahdolliset riskit ja suositeltavat toimenpiteet. Raportti toimii sekä vakuutusyhtiön dokumenttina että suunnitelmana kiinteistön omistajalle ja urakoitsijalle jatkotoimenpiteitä varten.

Vahinkojen korjaaminen – miksi ammattilainen on avainasemassa?

Vahinkokartoituksen jälkeen suoritetaan vaurioituneiden rakenteiden purkutyöt raportissa arvioidun laajuuden mukaisesti. Purkutöiden jälkeen suoritetaan purkualueen ympäröivien rakenteiden kosteusmittaus, jonka tarkoituksena on varmistaa, että purkutyöt ovat suoritettu riittävässä laajuudessa. Joskus purkutöiden yhteydessä havaitaan, että esimerkiksi kartoituksen aikainen laajuus on arvioitu pienemmäksi, kuin todellinen vahingon laajuus. Tällaisissa tilanteissa suoritetaan lisäkartoitus ja raportti päivitetään vastaamaan todellista tilannetta.

Purkutöiden jälkeen kastuneet rakenteet kuivataan. Kuivaus lopetetaan, kun rakenteet on todettu kuiviksi rakenteisiin tehtyjen kosteusmittausten perusteella. Kuivausvaiheesta laaditaan kirjallinen raportti, joka luovutetaan kiinteistön omistajalle. Kuivausvaiheen jälkeen rakenteet ovat pinnoitettavissa ja korjausvaihe voidaan aloittaa.

Ammattilaisilla on käytössään ajantasainen tieto, oikeat työkalut ja menetelmät, joilla varmistetaan, että vahingon jäljet saadaan korjattua perusteellisesti ja kestävästi. Lisäksi he pystyvät arvioimaan, onko esimerkiksi laajempia rakenteellisia riskejä, joihin tulee puuttua.

Huolellinen vahinkokartoitus takaa laadukkaan lopputuloksen

Vahinkokartoitus on välttämätön alkuvaihe minkä tahansa vahingon sattuessa – oli kyseessä sitten palovahinko, vesivahinko tai hajuvahinko. Kartoituksen avulla saadaan selville vahingon laajuus ja syyt, minkä jälkeen oikeanlaiset toimenpiteet voidaan käynnistää. Näin estetään uusien ongelmien syntyminen ja varmistetaan, että vahinkojen korjaus ja saneeraus onnistuu mahdollisimman laadukkaasti.

Laadukas ja huolellinen prosessi vahingosta korjaukseen koostuu siis selkeistä vaiheista:

1. Jälkivahinkojen torjunta
2. Vahinkokartoitus
3. Purkuvaihe
4. Kuivausvaihe
5. Korjausvaihe

Kun nämä osa-alueet hoidetaan ammattitaitoisesti, vahingon jäljet saadaan minimoitua tehokkaasti ja kiinteistö palautettua turvalliseen, terveelliseen ja toimivaan kuntoon. Näin vältytään kalliilta lisäkorjauksilta ja varmistetaan, että sisäilma, rakenteet ja asukkaiden terveys pysyvät kunnossa.

Tutustu palveluihimme osoitteessa Redo.fi.